Toisen miehen hauta

Onko sinulla hautapaikka valmiina? Entä jos vähävarainen sukulaisesi tai ystäväsi yllättäen kuolisi, antaisitko paikkasi hänelle? Kun Jeesus kuoli, Joosef Arimatialainen luovutti oman hautapaikkansa hänelle. Joosef kuuluu siihen parinkymmenen ihmisen joukkoon, joka mainitaan kaikissa evankeliumeissa. Jokainen neljästä evankeliumista täydentää kuvaa hänestä. Uuden testamentin perusteella tiedämme hänestä seuraavaa:

Varakas Joosef oli kotoisin juutalaisesta Arimatian kaupungista. Hän oli arvossa pidetty neuvoston jäsen. Hän ei ollut yhtynyt Jeesusta koskevaan neuvoston päätökseen. Hän oli hyvä ja hurskas mies, joka odotti Jumalan valtakuntaa. Hän oli Jeesuksen opetuslapsi salaa, sillä hän pelkäsi juutalaisia. Jeesuksen kuoltua hän kuitenkin rohkaisi mielensä, meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista. Hänen pyyntönsä suostuttiin, ja yhdessä Nikodemoksen kanssa hän otti Jeesuksen ruumiin alas ristiltä, kääri sen liinavaatteeseen ja pani sen uuteen kalliohautaan, jonka hän oli hakkauttanut itselleen Golgatan lähellä olevaan puutarhaan.

Arimatia sijaitsi noin 30 kilometriä Jerusalemista luoteeseen lähellä nykyistä Tel Avivin lentokenttää. Raamatun henkilöistä Samuel ja Hanna olivat kotoisin samalta paikkakunnalta, jonka aikaisempi nimi oli Ramataim.

Perjantaiaamuna Joosef oli ollut poissa neuvostosta, kun Jeesuksen kohtalosta päätettiin, sillä päätös oli ollut yksimielinen (Mark. 14:64). Iltapäivällä Joosefilla oli kiirettä, sillä Jeesus kuoli kolmelta ja kuudelta piti aloittaa juutalaisen pääsiäisen vietto. Tuona lyhyenä aikana hän neuvotteli Pilatuksen kanssa ja järjesti kaikki Jeesuksen hautaukseen liittyvät asiat.

Joosefin teko oli uhrautuva, sillä kuolleeseen koskemalla hän saattoi itsensä seremoniallisesti saastaiseksi seitsemän päivän ajaksi. Hän ei saanut osallistua pääsiäisen viettoon, mutta rakkaus Jeesusta kohtaan voitti kaiken tämän.

Joosef ja Nikodemos halusivat haudata Jeesuksen arvokkaasti. Joosef osti käärinliinan ja Nikodemos toi kalliita voiteita. Käärinliinasta käytetty alkukielen sana ilmaisee, että se oli erittäin hienoa kangasta. Miehet halusivat kunnioittaa vainajaa erityisellä tavalla. Mikään ei ollut liian kallista, kun kysymys oli Jeesuksesta. Maanpäällisen elämänsä aikana Jeesus oli kaksi kertaa rikas: syntyessään saadessaan tietäjien lahjat ja kuollessaan rikkaiden miesten haudatessa hänet. Jeesuksella ei ollut kotia, jota hän olisi voinut sanoa omakseen, ja hänet haudattiinkin toisen miehen hautaan.

Jo jouluevankeliumissa on viittaus Jeesuksen hautaamiseen: Maria kapaloi hänet ja pani seimeen. Nyt Joosef ja Nikodemos kietoivat hänet liinoihin ja panivat hänet Joosefin hautaan. Käärinliinasta ja balsamointiaineista syntyi ikään kuin perhoskotelo, josta Jeesus ylösnoustessaan poistui ja joka auttoi opetuslapsia uskomaan ylösnousemukseen.

Eräs suomalainen tutkija on tutkinut Jeesuksen hautaamista ja päätynyt johtopäätökseen, että Jeesuksen ruumis heitettiin joukkohautaan, mikä oli siihen aikaan normaali menettely ristiinnaulituille. Tällainen päättely on kuitenkin räikeässä ristiriidassa evankeliumien todistuksen kanssa. On mielenkiintoista, että tutkijan väite on itse asiassa sekä mainittu että kumottu Jesajan ennustuksessa (53:9): "Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa."

Perimätieto kertoo syyn, miksi juuri Joosef Arimatialainen huolehti hautauksesta: hän oli Marian setä eli siis Jeesuksen sukulainen. Juutalaiset vangitsivat myöhemmin Joosefin, mutta Jeesus ilmestyi Joosefille vankilassa ja vapautti hänet. Joosef oli ammatiltaan tinakauppias. Kauppamatkoillaan hän toi evankeliumin Englantiin asti.

Palataan vielä sinun hautapaikkaasi. Oletetaan, että annat sen kuolleelle sukulaisellesi. Miltä tuntuisi, jos sukulaisesi nousisi sinun haudastasi ylös? Jeesuksen ylösnousemus kosketti siis erityisesti Joosef Arimatialaista. Hän tajusi, että samalla tavalla, kuin Jeesus herätettiin kuolleista, hänetkin kerran herätetään. Näin mekin saamme uskoa.