Isä meidän

Jeesuksen opettama Isä meidän -rukous on kristikunnan tunnetuin rukous. Isä meidän -rukouksen ongelma on se, että se on niin tuttu. Osaamme sanoa sen vaikka takaperin ajattelematta sanojen merkitystä. Siksi on hyvä aika ajoin pohtia tämän rukouksen sisältöä ja tarkoitusta.

Rukous alkaa: Isä meidän, joka olet taivaissa. Monessa suhteessa Isä meidän -rukous on aito juutalainen rukous, mikä auttaa ymmärtämään rukouksen rakennetta ja vahvistaa Uuden testamentin luotettavuutta. Juutalainen rukoilija suosii me-muotoa minä-muodon sijaan. Vaikka Vanhassa testamentissa Jumalaa kutsutaan isäksi vain muutaman kerran, puhuttelu taivaallinen isämme esiintyy useissa vanhoissa juutalaisissa rukouksissa. Juutalaisen rukoustavan mukaisesti Isä meidän -rukouksessa on seitsemän pyyntöä. Käydään pyynnöt läpi järjestyksessä.

1. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Juutalainen rukous alkaa Jumalan nimen ylistämisellä. Vähässä katekismuksessa opetetaan: Jumalan nimi on kyllä itsessään pyhä, mutta me pyydämme, että se pyhitettäisiin meidän keskuudessamme. Se tapahtuu, kun Jumalan sanaa opetetaan selvästi ja puhtaasti ja me myös elämme sen mukaisesti.

Ajassamme on voimistumassa harha: Raamattu sanoo näin, mutta nyt me tiedämme, että asia onkin toisin. Tällä tavoin opettavilta on unohtunut, että syntiinlankeemuskertomuksen keskeinen kiusaus oli ”onko Jumala todella sanonut”. On vaarallista asettua Sanan yläpuolelle.

2. Tulkoon sinun valtakuntasi. Jeesus julisti Jumalan valtakuntaa, johon Jeesukseen uskovat kuuluvat ja joka saa lopullisen muotonsa taivaassa.

Katekismus opettaa: Jumalan valtakunta tulee kyllä itsestänsä ilman meidän rukoustamme, mutta me anomme, että se tulisi meidänkin luoksemme. Se tapahtuu, kun Jumala antaa meille Pyhän Henkensä, niin että uskomme hänen pyhän sanansa ja elämme sen mukaisesti.

3. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Aikamme ihminen haluaa toteuttaa itseään, mutta Raamattu kehottaa etsimään Jumalan tahtoa. Saarnaajan kirjassa sanotaan: ”Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia” (Saarn. 7:29, KR 1938).

Raamatun keskeinen viesti on se, että Jumalan tahto meitä kohtaan on hyvä. Enkelit kuuluttivat tätä jouluyönä. Paavali kirjoittaa Timoteukselle (1. Tim. 2:4): ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.”

4. Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme. Katekismus opettaa: Jokapäiväiseen leipään kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, asunto, raha, tavara, hurskas puoliso, hurskaat lapset, terveys, hyvät tavat, hyvä maine, hyvät ystävät, uskolliset naapurit jne.

Sana, joka on käännetty ”jokapäiväinen” merkitsee sananmukaisesti ”olla edessä”. Samaa ilmausta käytetään uhrileivästä. Siten Isä meidän -rukouksessa voisi olla yhtä hyvin pyyntö: Anna meille tänä päivänä uhrileipämme. Huomaa, että tätä seuraa ja-sanalla alkava pyyntö ”ja anna meille meidän syntimme anteeksi”!

Jeesus sanoo: ”Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini” (Joh. 6:51).

Ei pidä kuitenkaan luulla, että haluaisin mitätöidä perinteisen näkökulman jokapäiväiseen leipään. Raamatunkohdilla voi olla useita tulkintoja, joista rakentavia ovat ne, jotka ovat linjassa Raamatun kokonaisilmoituksen kanssa.

Mutta erityisesti kun luet Isä meidän -rukouksen ennen ehtoollisen jakamista, voit ajatella Jeesusta uhrileipänä.

5. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Pyynnön ehdollisuus on hankala asia. Pystymmekö antamaan anteeksi ja unohtamaan kaikki kohtaamamme vääryydet? Toisaalta Raamattu opettaa, että luonnostamme me emme pysty antamaan anteeksi, vaan se on seurausta Pyhän Hengen työstä meissä. Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. (1. Joh. 4:19).

Isä meidän -rukous esiintyy kahdessa evankeliumissa. Matteuksessa pyydetään velkoja ja Luukkaan versiossa syntejä anteeksi. Jeesus luultavasti opetti rukouksen arameaksi. Aramean ”velka”-sana tarkoittaa myös ”syntiä”.

6. Äläkä saata meitä kiusaukseen… Katekismus opettaa: Jumala ei kiusaa ketään, mutta me anomme, että Jumala suojelisi meitä, ettei perkele, maailma ja oma lihamme pettäisi eikä viettelisi meitä epäuskoon ja muihin synteihin.

Aikamme hienovaraisia kiusauksia ovat jatkuva ajan tasalla oleminen ja uusien kokemusten etsiminen.

7. …vaan päästä meidät pahasta. Katekismus opettaa: Rukoilemme, että Jumala vapahtaisi meidät kaikesta pahasta ruumiin ja sielun, tavaran ja kunnian puolesta ja että hän antaisi meille autuaan lopun ja armollisesti ottaisi meidät tykönsä taivaaseen.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Juutalainen rukous päättyy ylistykseen. Kolmen asian yhdistelmä: valtakunta, voima ja kunnia viittaa Jumalan kolminaisuuteen. Rukous päättyy aameneen. Jeesus sanoo evankeliumeissa 80 kertaa ”Aamen, minä sanon teille!” Aamen on tosin noissa kohdissa suomennettu ”totisesti”.

Jeesus kehottaa meitä rukoilemaan hänen nimessään. Ilmestyskirjan 3. luvun mukaan Aamen on yksi Jeesuksen nimistä. Eli sanomalla Aamen rukoilemme jo Jeesuksen nimessä. Heprean kielessa AMN merkitsee sananmukaisesti Jumala on uskollinen kuningas.

Loppuylistyksen viittaus iankaikkisuuteen liittää rukouksen tulevaan elämäämme taivaassa. Isä meidän -rukous kytkeytyy muutenkin Ilmestyskirjan sanomaan, pyydetäänhän siinä Jumalan valtakunnan ja tahdon tapahtumista. Jeesuksen sanat ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin” (Matt. 6:33) tiivistävät Isä meidän -rukouksen sanoman.