Joonan kirja

Oletko koskaan ollut vaarassa hukkua? — Minä olen. En osaa uida, ja minut on kaksi kertaa pelastettu järven pohjasta. Tänään kerron teille profeetta Joonasta, joka heitettiin laivan kannelta mereen. Emme tiedä, osasiko Joona uida, mutta Jumala pelasti hänet ihmeellisellä tavalla. Tästä kerrotaan Raamatussa Joonan kirjassa.

Joona eli Jerobeam II:n aikana Israelin pohjoisvaltakunnassa 700-luvulla eKr. Joonan kirjan lisäksi hänet mainitaan Toisessa kuningasten kirjassa (2. Kun. 14:25) sekä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Joonan kirja löytyy Raamatusta Vanhan testamentin puolelta pikkuprofeettojen joukosta Obadjan ja Miikan kirjojen välistä. Joonan kirja poikkeaa muista profeetan kirjoista; se on luonteeltaan kertomus. Kirjassa on neljä lyhyttä lukua.

Myrskyssä. Ensimmäisessä luvussa Jumala kehotti Joonaa menemään Niniveen, assyrialaiseen suurkaupunkiin, julistamaan Jumalan tuomiota. Ninive sijaitsi idässä lähellä nykyistä Mosulin kaupunkia Irakissa. Joonalle annettu tehtävä ei ollut helppo, sillä Ninive oli kaukana kuukauden kävelymatkan päässä ja assyrialaiset palvoivat epäjumalia. Assyrialaiset olivat myös tunnettuja raakuudestaan. Isisin hirmutöistä samoilla seuduilla olemme saaneet lukea ja kuulla viime vuosina.

Onko sinua pyydetty tekemään jotain, mutta et ole uskaltanut, osannut, jaksanut, välittänyt tai viitsinyt? Joona toimi näin. Hän päätti paeta. Hän lähti laivalla länteen Espanjaan, siis täysin päinvastaiseen suuntaan.

Laivan ehdittyä ulapalle Jumala nostatti ankaran myrskyn. Merimiehet olivat peloissaan, ja kukin huusi avuksi omaa jumalaansa. Merimiehet heittivät arpaa saadakseen tietää, kenen takia vaaratilanne oli kohdannut heitä. Arpa osui Joonaan. Joona tunnusti olevansa paossa Jumalaa ja pyysi merimiehiä heittämään hänet yli laidan, jotta myrsky tyyntyisi. Näin tehtiin, ja myrsky tyyntyi. Näiden tapahtumien myötä merimiehissä heräsi usko Jumalaan. He rukoilivat, uhrasivat teurasuhrin ja tekivät lupauksia.

Monien Vanhan testamentin henkilöiden elämänvaiheilla on yhtymäkohtia Jeesuksen elämään. Näitä henkilöitä voidaan siten tarkastella Jeesuksen ennakkokuvina. Joona on yksi Jeesuksen ennakkokuvista. Joona ei itse hypännyt myrskyävään mereen. Hänet heitettiin. Samalla lailla Jeesus suostui vapaaehtoisesti surmattavaksi meidän edestämme. Kun Joona oli heitetty mereen, myrsky tyyntyi. Tämä kuvaa sitä, että meidän syntiemme nostattama Jumalan vihan myrsky tyyntyy Jeesuksen uhrin kautta.

Joonan heittäminen mereen merimiesten pelastamiseksi on ennakkokuva ehtoollisesta. Ehtoollisleipä eli Jeesuksen ruumis on annettu meidän edestämme. Joonan heittäminen mereen on myös ennakkokuva kasteesta. Kasteessa meidät liitetään veden kautta Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Joonan pelastuminen vedestä kuvaa ylösnousemusta.

Joona ei ole Raamatussa ainoa henkilö, joka heitettiin veteen. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen (Ilm. 20:15). Voidaan ajatella, että samoin kuin Joona heitettiin mereen merimiesten pelastamiseksi, Jeesus heitettiin tuliseen järveen meidän pelastamiseksemme.

Kalan vatsassa. Kun Joona oli meressä, suuri kala nielaisi hänet. Välimeressä on valaita vielä tänäkin päivänä, mutta emme tiedä, oliko tässä kysymyksessä kala, valas vai jokin tuntematon eläinlaji. Jeesus käytti siitä sanaa "meripeto" (Matt. 12:40).

Joona rukoili psalmien sanoin kalan sisuksissa. Siksi toista lukua kutsutaankin Joonan psalmiksi. Otan kolme esimerkkiä:

  • jae 3: Ahdingossani minä kutsun Herraa avuksi, ja hän vastaa minulle. — Ps. 120:1
  • jae 5: Minut on sysätty pois sinun silmiesi edestä. — Ps. 31:23
  • jae 7: Mutta sinä, Herra, minun Jumalani, nostit minut elävänä ylös haudasta. — Ps. 30:4

Samalla lailla Jeesus toisteli psalmeja riippuessaan ristillä. Oikeastaan koko Joonan psalmin voisi pistää Jeesuksen suuhun.

Joona otti kärsimyksensä Jumalan kädestä (jae 4): Sinä heitit minut syvyyteen, merten sydämeen, ja virta ympäröi minut. Sinun tyrskysi ja aaltosi vyöryivät ylitseni.

Kolmantena päivänä kala oksensi Joonan elävänä rannalle. Joonan selviäminen hengissä on kautta aikain kiehtonut ihmisten mieliä. Tieteen valossa on mahdotonta säilyä hengissä nykyisin tunnettujen kalojen tai valaiden vatsassa, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista.

Joona on Jeesuksen ennakkokuva, johon Jeesus viittasi suoraan (Matt. 12:40): Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Jeesus siis samasti hautaamisensa ja ylösnousemuksensa Joonan vaiheisiin kalan sisuksissa.

Mitä hyötyä Jeesuksen ennakkokuvien pohtimisesta sitten on? Otan esille kolme asiaa:

  • Ne vahvistavat, että Jeesuksen elämä oli ennalta suunniteltu.
  • Ne tekevät Vanhan testamentin lukemisen mielenkiintoisemmaksi. Vanha testamentti on kuin salapoliisikertomus, johon on kätketty vihjeitä ratkaisusta.
  • Ennakkokuvat toimivat peilinä Jeesuksen elämälle ja sovitustyölle.

Annan esimerkin tästä kolmannesta asiasta. Jakeessa 5 Joona rukoili: Minut on sysätty pois sinun silmiesi edestä. Kuitenkin minä yhä tähyilen pyhää temppeliäsi kohti. Juutalaisille Jerusalemin temppeli oli tärkein paikka maan päällä. Juutalaiset rukoilivat temppeliin päin kääntyneinä. Joonan sanat sopivat Jeesuksen suuhun ristillä. Temppeli oli korkea rakennus vastapäätä Golgataa, jossa Jeesus ristiinnaulittiin. Varsin mahdollisesti ristiltä oli näköyhteys temppeliin. Luen jakeen 5 uudestaan: Minut on sysätty pois sinun silmiesi edestä. Kuitenkin minä yhä tähyilen pyhää temppeliäsi kohti.

Sanoilla "minä tähyilen pyhää temppeliäsi kohti'' on myös toisenlainen merkitys. Jeesus samasti itsensä temppeliin. Me saamme kiinnittää katseemme Jeesukseen ja rukoilla Jeesukseen päin kääntyneinä.

Joonan rukous päättyy sanoihin "Vain Herra voi pelastaa". Tämä lause sisältää hepreaksi Jeesuksen nimen: Herra pelastaa. Perimätiedon mukaan Joona oli Sarpatin lesken poika, jonka Elia herätti kuolleista. Jos tämä pitää paikkaansa, Joonalla oli erityinen syy uskoa Jumalan apuun.

Ninivessä. Kolmannessa luvussa Jumala kehotti uudelleen Joonaa lähtemään Niniveen. Tällä kertaa Joona totteli. Hän julisti Niniven kaduilla: "Enää neljäkymmentä päivää, sitten Ninive hävitetään!'' Kunnon herätysjulistus sisältää lakia ja evankeliumia. Tässä Niniven hävitys edustaa lakia ja 40 päivän armonaika evankeliumia.

Niniveläiset ottivat Joonan sanoman vakavasti. He uskoivat Jumalaan, paastosivat ja tekivät parannuksen. Kun Jumala näki, että niniveläiset kääntyivät pahoilta teiltään, hän muutti mielensä eikä sallinutkaan hävityksen kohdata kaupunkia. Niniven herätys on suuri ihme. Ei assyrialaisilla ollut erityistä syytä ottaa vieraan uskonnon edustajaa vakavasti. Kaksi seikkaa on saattanut myötävaikuttaa asiaan:

  • Assyrialaisissa savitauluissa mainitaan vuonna 763 eKr. tapahtunut täydellinen auringonpimennys, joka on voinut tapahtua juuri ennen Joonan vierailua.
  • Joonan ulkonäkö oli saattanut muuttua kalan mahahappojen vaikutuksesta. Tässä voimme nähdä yhteyden ylösnousemusruumiin erilaisuuteen.

Jeesus käytti Niniven herätystä vertailukohtana juutalaisten kääntymättömyydelle: Niniven asukkaat nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion. He kääntyivät, kun Joona saarnasi heille, ja tässä teillä on enemmän kuin Joona! (Matt. 12:41.)

Mitä sanottavaa Niniven herätyksellä on meille? Suuri herätys voi tapahtua meidänkin aikanamme, jos Jumala niin haluaa, riippumatta siitä, kuinka epätodennäköistä se on.

Masentuneena. Viimeisessä luvussa Joona meni kaupungin ulkopuolelle odottamaan Niniven tuhoa. Joona närkästyi ja masentui, kun hänen julistamansa hävitys ei toteutunutkaan. Jumala kasvatti risiinikasvin varjostamaan auringon paahteessa istuvaa profeettaansa, ja Joona iloitsi kasvista. Tiedätkö, millä nimellä risiinikasvia kutsutaan monissa kielissä? Se on Kristuksen palmu. Mekin saamme masennuksen hetkellä iloita Jeesuksesta.

Joonan kertomus jatkuu. Mato puri kasvia ja se kuoli, mikä lisäsi Joonan masennusta. Jumala kuitenkin rakkaudellisesti puhutteli masentunutta ja kiukuttelevaa profeettaansa. Madosta tulee mieleen syntiinlankeemuskertomuksen käärme. Jakeessa 1. Moos. 3:15 Jumala sanoo käärmeelle: "sinä olet iskevä häntä kantapäähän'', mikä viittaa Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Joonan tarinassa risiinikasvia pureva mato on käärmeen roolissa. Syytön Kristuksen palmu oli ainoa, jota hävitys Ninivessä kohtasi.

Lopuksi. Mitä voimme oppia Joonan kirjasta? Otan esille kolme asiaa:

  • Kalan vatsassa Joona toisteli jakeita psalmeista. Ehkä sinäkin voisit kerätä itsellesi joukon raamatunjakeita pahan päivän varalle.
  • Toisinaan mietin, tottelenko Jumalaa. Joonan tarina vahvistaa näkökulmaa, että Jumalalla on omat keinonsa toteuttaa erityinen suunnitelmansa sinun ja minun elämässä.
  • Jumala käyttää syntisiä ihmisiä. Joona oli tottelematon ja kiukutteleva, ja silti hän sai johdattaa merimiehiä ja niniveläisiä uskon tielle.

Esitän Sinulle haasteen. Raamatun erityinen ominaisuus on, että Jumala kohtaa sanansa kautta jokaisen lukijan henkilökohtaisella tavalla. Lue illalla Joonan kirja Raamatustasi kysellen, mitä Jumala haluaa juuri Sinulle sanoa. Joonan kirjassa on 48 jaetta. Lukemiseen menee aikaa alle 9 minuuttia.