Anna pojalle nimeksi Jeesus

Uudenvuodenpäivän aiheena on Jeesuksen nimi. Juutalaiset poikalapset ympärileikattiin kahdeksantena päivänä eli viikon ikäisinä, ja siinä yhteydessä heille annettiin nimi. Siksi juhlimme Jeesuksen nimeä viikko hänen syntymäpäivänsä jälkeen. Ajanlaskumme alussa henkilön nimellä oli suurempi merkitys kuin nykyään. Nimen tuli ilmaista, millainen sen omistaja oli. Asian tai henkilön nimen tunteminen merkitsi, että tiesi tämän todellisen olemuksen, joka kävi ilmi nimestä. Jeesus-nimenkään merkitys ei ole yhdentekevä. Enkeli ilmoitti Joosefille (Matt. 1:21): ”Maria synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” Raamatussa Jeesuksesta käytetään useita muitakin nimiä. Jokainen nimi valottaa Jeesuksen jotain ominaisuutta ja siten rikastuttaa käsitystämme hänen olemuksestaan.

Mitä sitten Jeesus-nimi merkitsee? Ehkä muistat, että Jumala ilmestyi Moosekselle palavan pensaan luona ja ilmoitti nimekseen Jahve eli ”minä olen”. Suomenkielisessä Vanhassa testamentissa Jahve on käännetty sanalla Herra. Vanhan testamentin alkukielessä hepreassa olla-sana on merkitykseltään laajempi kuin meidän kielessämme. Erilaisia merkityksiä ovat tulla joksikin, ilmestyä, pysyä, olla jonkun kanssa. ”Minä olen” Jumalan nimenä ei tarkoitakaan olemassa olemista sellaisenaan vaan toimivaa olemista. Jeesus liitti itsensä tähän nimeen. Hän sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Minä olen hyvä paimen. Minä olen elämän leipä. Minä olen maailman valo. Minä olen ylösnousemus ja elämä.”

Nimen Jeesus alkumuoto Jehosua merkitsee: Herra pelastaa eli ”minä olen” pelastaa. Loppuosa ”hosua”, pelastaa, on itse asiassa meille varsin tuttu, sillä hoosianna pohjautuu samaan sanaan. Heprean pelastaa-sanan muita merkityksiä ovat auttaa, voittaa taistelussa, antaa voitto. Jeesus voitti taistelun syntiä vastaan ja antaa voittonsa meille. Hän on auttajamme kaikissa asioissa. Jeesus on sovittanut syntiemme rangaistuksen ja avannut meille tien Jumalan yhteyteen ja iankaikkiseen elämään. Meille ei olekaan muuta nimeä annettu, jossa voisimme pelastua. Asian vahvistamiseksi meidät on kastettu Jeesuksen nimeen.

Tavallisin Jeesuksen nimen käyttö on rukous Jeesuksen nimessä. Jumala kuulee meitä, vaikka emme liittäisi Jeesuksen nimeä rukoukseemme, mutta rukoukseen Jeesuksen nimessä liittyy lupaus. Jeesus sanoo (Joh. 16:24): ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.” Rukoileminen Jeesuksen nimessä merkitsee rukoilemista Jeesuksen arvovallalla. Tätä havainnollistaa se, miten Ester käytti kuninkaan sinettiä. Juutalaisten turvallisuus oli uhattuna, ja kuningas Kserkses antoi Esterille luvan kirjoittaa käskykirje oman mielensä mukaan ja vahvistaa se kuninkaan sinetillä (Est. 8:8).

Kuitenkaan ”Jeesuksen nimessä” ei ole mikään taikasana, jolla saisimme rahaa, mainetta ja menestystä. Jaakob kirjoittaa (Jaak. 4:3): ”Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne.” Jeesus tarkentaakin lupaustaan toisessa kohdassa (Joh. 15:16): ”Minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte.” Lupaus toteutuu siis erityisesti lähetystyössä. Rukoileminen Jeesuksen nimessä merkitsee rukoilemista Jumalan tahdon mukaan ja sellaisten asioiden rukoilemista, jotka tuottavat kunniaa Jeesukselle.

Jeesus on kuninkaamme nimi. Raamattu kehottaa kiittämään ja ylistämään Jeesuksen nimeä. Kerran Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra” (Fil. 2:10-11).